Kylmällä vedellä uutettu kahvi

Olin skeptinen kylmää kahvia kohden vielä reilu vuosi sitten. Korean kesän jatkuva kuumuus sai kuitenkin asian muuttumaan. Monet kerrat tilasin kylmää, vedellä jatkettua espressoa, ”Aissu americano, juseyo”. Siirapilla, kiitos.

Vaihtelu on yhtä tärkeää kuin laadun tasaisuus. Hyviinkin asioihin tottuu ja turtuu, eikä laatua välttämättä arvosta niin paljoa kuin pitäisi. Tuntuu, että kylmää kahvia pidetään melkein samanlaisena kauhistuksena kuin lämmintä kaljaa. Taskulämpimästä en voi kuvitella nauttivani täysin, mutta kahvin kohdalla asia on toinen. Lämmin kahvi ja kylmä kahvi ovat eri juomia. Molemmista voi nauttia. Kyllähän viinistäkin pitävä ihminen voi nauttia yhtä lailla sekä punaviinistä että valkoviinistä.

Kylmä kahvi on kuuma puheenaihe (ka-dum-tsh) kahviharrastajien keskuudessa. Se perinteinen kylmä kahvi, jääkahvi, eli jäillä nopeasti viilennetty tavallisesti uutettu kahvi maistuu ihan vaan kylmältä kahvilta. Se ei ole kuitenkaan ainoa, eikä monen mielestä todellakaan se paras tapa valmistaa kylmää kahvia.

Alussa mainitulla Korean reissulla törmäsin myös erittäin hienostuneen näköisiin kahvilaitteisiin, joita kutsuttiin Soulissa nimellä ’Dutch drip’. Hollantilainen kämppikseni ei tosin ollut koskaan kuullutkaan moisesta. Nimi tulee siitä, kun hollantilaiset toivat kahvin 1600-luvulla Japaniin, missä kahvia alettiin valmistaa aiemmasta poikkeavalla tavalla. Mitä ruokaan ja juomaan tulee, japanilaiset hallitsevat hyvin hienostuneisuuden. Sitä edustaa kauniista lasisesta laitteesta jopa tuntikausia tippuva kahvi. Englanninkielisessä kulttuurissa kyseistä laitteesta ja tekniikasta puhuttaessa viitataan usein Kiotoon, ’Kyoto style’ tai ’Kyoto drip’.

Kahvia uuttaessa tärkeää on veden lämpötila ja uuttoaika. Eri lämpötilassa kahvista uuttuu veteen eri asioita, mistä löytyy enemmän tietoa tästä artikkelista. Lämpimässä reaktiot ovat kaikin puolin rajumpia, joten vähäiseksi jääviä reaktioita korvataan pitkällä uuttamisajalla. Matalissa lämpötiloissa kahvista jää liukenematta epähaluttavien asioiden lisäksi haluttavia ainesosia. Viilessä vedessä uutettu kahvi on vähemmän kitkerää ja vähemmän hapokasta, mutta myös yksiulotteisempaa. Kylmää kahvia valmistaessa puruja on luonteva käyttää hieman normaalia enemmän, jotta lopulliseen juomaan saadaan vahvuutta.

Pitkään, usein liian korkeissa lämpötiloissa, seisonut kahvi maistuu pahalta johtuen etenkin korkeissa lämpötiloissa tapahtuvasta hapettumisesta. Kahvin antioksidantit nimensä mukaisesti taistelevat hapettumista vastaan, mutta sitä tapahtuu silti vääjäämättä. Pitkistä uuttamisajoista johtuen kylmä kahvi kannattaa pitää kylmänä, käytetystä tekniikasta huolimatta. Jotkut kahvibloggarit vannovat viikonkin jääkaapissa säilyvään vahvaan, tiivistemäiseen kahviin, jota sitten jatketaan kylmällä vedellä tai maidolla, mutta uskon että hapettumista kannattaa välttää aina. Kylmässä puruista irtoaa vähemmän hapettumiselle alttiita rasvoja, mutta siitä huolimatta en säilyttäisi kahvia jääkaapissa paria päivää pidempään, ellei sitä ole mahdollisuutta sulkea täysin hapettomaan tilaan.

Kylmää kahvia voidaan valmistaa ainakin useammalla eri tavalla, joista jokaisessa on omat hyvät, ja toki myös huonot puolensa.

Perinteisessä jääkahvissa vahva kahvi, espresso tai suodatinkahvi, laimennetaan jäillä ja kylmällä nesteellä. Helppoa ja nopeaa, mutta lopputulos eroaa tavallisesta kahvista vain lämpötilansa puolesta. Todelliset ihmeet tapahtuu kun uuttamisaikaa pidennetään.

sillipurkki

Kahvin jääkaapissa uuttamiseen sopii esimerkiksi Lidlin sinappisillipurkki.

Helpoin tapa valmistaa kylmäuutettua kahvia on pitää laadukkaita puruja kylmässä vedessä yön yli ja suodattaa se seuraavana päivänä. Noin 12 tunnin uuttoaika jääkaapissa, pari tuntia sinne tänne, toimii hyvin. Aamulla ei tarvitse muuta kuin suodattaa juoma, mikä onnistuu helposti esimerkiksi AeroPressillä. Myös perinteinen pressopannu käy, mutta se jättää ikävän hiekkaisen suutuntuman. Kuppia kohden kannattaa käyttää keskikarkeita puruja 20 grammaa ja vettä noin 200 grammaa. Tällä tavalla valmistettu kahvi on todella täyteläinen sekä erityisen täynnä suklaisia ja pähkinäisiä vivahteita. Omien kokemuksieni mukaan tähän tekniikkaan sopii erityisen hyvin vähän vaaleampipaahtoiset, afrikkalaiset kahvit, joita Tampereelta saa esimerkiksi muutenkin hyviä kahveja myyvästä Tampereen Paahtimosta.

Kioton tyylin kahvia gettotyyliin.

Kyoton tyylin kahvia gettotyyliin.

Hieman monimutkaisempi, mutta huomattavasti hienovaraisemman mukillisen tuottaa tekniikka, jossa vesi tippuu hitaasti purujen läpi. Tämän voi toteuttaa kotona gettotyyliin, ilman kalliita japanilaisia laitteita. AeroPressin lisäksi tarvitsee vain tyhjän muovipullon, purkin, sakset ja neulan.

Vesiastian virkaa toimittavasta pullosta leikataan pohja irti ja tehdään neulalla korkkiin reikä, joka päästää läpi tipan korkeintaan kerran sekunnissa. AeroPressiin tulee normaalin suodattimen lisäksi toinen, leikattu suodatinpaperi, joka varmistaa purujen päällä levätessään tasaisen uuttumisen. Tässäkin kahvin ja veden suhde on hyvä olla noin 1:10, toki oman maun mukaan. Kuppia kohden kannattaa käyttää tähänkin noin 20 grammaa keskikarkeaa kahvia. Osa vedestä kannattaa laittaa kiinteässä olomuodossa. Yhtä kuppia, siis yhteensä 200 grammaa vettä käyttäessä riittää kun jäätä on määrästä noin kolmannes, esimerkiksi 140 grammaa kylmää vettä ja 60 grammaa jäätä.

Kylmässä uutetun kahvin kofeiinimäärästä löytyy ristiriitaista tietoa – kofeiini liukenee huomattavasti paremmin kuumaan, mutta toisaalta pitkä uuttoaika kompensoi – ja siihen tyyydyn sanomaan että ihan sama. Joka tapauksessa kylmässä uutettu kahvi sisältää riittävästi kofeiinia, ja hieman tavallista suurempi purujen määrä korvaa ainakin jotain, vaikka kofeiini ei irtoaisi tuttuun tapaan.

Sitten vaan odottelemaan lämmintä kesää, jotta kylmälle kahville tulee tarvetta.

3 responses to “Kylmällä vedellä uutettu kahvi

  1. Päivitysilmoitus: Kahvi tonic eli espresso-Tonic | Soup is good food

  2. Päivitysilmoitus: Kahvisifoni eli vakuumikeitin | Utelias kokki

  3. Päivitysilmoitus: Kylmäuutettu kahvi, 24 tunnin versio | Utelias kokki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s